myötääminen ratsailla

Eilen mietin semmosta, että voiko ratsastaja oppia oikeasti myötäämään, olemaan siinä tarpeeksi herkkä ja nopea palkitsemaan, jos sitä tunnetta ei ole harjoitellut ihan muilla jutuilla hevosen kanssa maastakäsin?

luulen että voi,jos ihminen on vaan muutenkin avoin ja läsnä, ja pehmeä ylipäänsä elämässä. luulisin että silloin olis itsestään selvyys,asia mitä ei edes tartte tietoisesti ajatella,myödätä hevoselle.

On tosiaan varmaan aika henkilökohtainen asia, miten tiedostava/herkkä/tunteva osaa olla. Omalta kohdalta täytyy kyllä myöntää, että kun joku entisessä elämässä sanoi, että hyvällä ratsastajalla on nopea käsi, en koskaan tajunnut mitä se tarkoitti. Että nopeus tarkoittikin oikeastaan ajoitusta, paineen poistamista, myötäämistä. Itse tarvitsin ja tarvitsen edelleen maastatyöskentelyä myötäämisen opetteluun: jotenkin sieltä maantasalta näkee ja oivaltaa paremmin hevosen reaktiot ja sen, että millainen paine saa aikaan mitäkin ja miten sen poisto vaikuttaa. Ja ettei se myötääminen ole vain sitä nyökyssä kulkemista

Hyvä tasapaino, kehonhallinta ja notkeus ovat myös tärkeitä kommunikoinnissa ja siis myötäämisessä sekä maasta, että selästä käsin.
Selässä varsinkin ratsastajan väärä asento ja mukautumattomuus liikkeisiin antaa vääriä viestejä hevoselle. Myötääminen ei tarkoita pelkällä ohjalla myötäämistä, vaan myös vartalo myötää liikkeen mukaan, kun liike on toivottua.
Jos esimerkiksi raviin siirryttäessä ratsastaja pomppii ja/tai puristaa, hän antaa paineen hevosen liikettä vasten, eikä siis myötää sille. Istunta tavallaan painaa hevosta kohti maata ja/tai estää vartalon keinuvan liikkeen, mikä suurenee myös liikkeiden isotessa.
Näissä tapauksissa usein, kun hevonen hidastaa ( eli myötää sitä kohti annettuun paineseen), sitä pidetään laiskana ja komennetaan eteenpäin kovemmin avuin.
Ihminen korjaa huonoa tasapainoaan helposti myös kädellä, jolloin käsi ei voi toimia herkästi.
Eli hevosen kropan lisäksi myös omat kropat kuntoon.

T:Minna W-K